Baltacar -projektin sivut

BALTACAR on virolais-suomalais-ruotsalainen yhteistyöprojekti, jonka tavoitteena on hyödyntää Itämeren vedenalaisen kulttuuriperinnön matkailumahdollisuuksia luomalla parempia ratkaisuja ainutlaatuisten vedenalaisten kohteiden katsomiseen alkuperäisessä paikassaan. Projektin edetessä luodaan Itämeren alueelle matkailukohde, joka koostuu Viron, Ruotsin ja Suomen hylyistä.

Tämän lisäksi yhdistämme voimat yhteistä vedenalaisen kulttuuriperintömatkailun markkinointia ja esittelyä varten. Näin saadaan lisättyä tietoisuutta Itämeren ainutlaatuisesta vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä, hyvistä säilymisolosuhteista ja vedenalaisen kulttuuriperinnön tarjoamista mahdollisuuksista kehittää alueen matkailua. Markkinoinnin tehostamista ja tiedonjakamista varten luomme vuorovaikutteiset verkkosivut, joilta saa asiallista tietoa kehitteillä olevasta matkailukohteesta ja käyntimahdollisuuksista.

Etsimme tuoreita tapoja kertoa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä sekä edistää sen suojelua niin sukeltavan kuin ei-sukeltavankin yleisön keskuudessa. Projektin puitteissa avataan uusia vedenalaisia puistoja Hankoon ja Kemiönsaareen, mutta myös kehitetään jo vuonna 2000 avattua hylkypuistoa Helsingissä.

Katso videokuvaa muutamasta kohteestamme:

Keulakuvahylky, Osborn&Elisabeth
Leif Åströmin kuvaamassa videossa näkyy Baltacar-projektin puitteissa tapahtuvaa vedenalaisen kulttuuriperintökohteen sukellusfasiliteettien tarkistusta ja kunnostusta. Skoottereineen Tiina ja Lena ajavat kohteet, tarkistavat ohjauslainit, korjaavat ja siivoavat ajelehtivat rihmalevät pois. Toinen, videossa ilmenevä tapahtuma on Kari Hyttisen johdolla tehdyt 360°-kuvaukset Boxfish-kameralla (varren päässä näkyvä "UFO". Oranssihuppuinen sukeltaja on kuvausryhmän jäseniä, ja tässä otoksessa pyrkii valaisemaan ja tuomaan kuviin kontrastia.



Kaapelihylky /Hanko, Hauensuoli



Östergårsharun / tuntematon kalkkilaiva

Baltacar-wreckX2

Tietoa tuodaan pohjasta pintaan ja arkistoista pop up -näyttelyihin muun muassa 3D-mallinnosten ja -printtien sekä 360˚ -kuvauksella luotujen virtuaalisukellusten muodossa. Pääosassa ovat hyvin monenlaiset ja eriaikaiset hylyt Suomenlahden rannikolta. Mukana on muun muassa Suomen vanhin hylkypuisto, Helsingin Kronprins Gustav Adolf, jossa pääsee tutustumaan 1700-luvulla Kustaa III:n sodassa tuhoutuneen ruotsalaisen linjalaivan hylkyyn. Hangossa sukelletaan 1600-luvunhollantilaistyyppisen, viljalastissa olleen kauppa-aluksen historiaan ja Kemiönsaaressa 1800-luvulta peräisin oleviin, vielä vanhaa merenkulkutraditiota edustaviin purjealuksiin.

Tiedon keruun ja jakamisen lisäksi projektiin kuuluu olennaisena osana puistojen infrastruktuurin kehittämistä: vedenalaisten ja maanpäällisten opaskylttien laatimista, poijutusta sekä opasköysien kiinnitystä. Kokonaisuudessaan projekti keskittyy vahvasti vedenalaisen kulttuurimatkailun lisäämiseen ja kehittämiseen Suomessa.


Sukelluskoulu Aallon projektikumppanuus on käsittänyt Hangon alueiden hylkykohteiden kunnossapitoa siinä määrin, että niitä voidaan turvallisesti käyttää helppoon vierailuun merkittävillä vedenalaisen kulttuuriperinnön kohteilla.
Samalla kun sukelluskohteita ollaan paranneltu, ylläpidetty ja huollettu, niin on syntynyt ajatuksia ja käsitystä terävämmästä sukellusturismin- ja sukellusretkien palvelumuotoilusta, joita on testattu elokuussa 2018 Baltacar -projektin puolesta ruotsalaisten sukeltajien toimesta.

Päätähtenä kunnostustyössä näyttelee alusten kiinnityspoijut, jotka koostuvat 5-6 metrin syvyydessä olevasta välivesipoijusta johon kiinnitetään pintaan johtava köysi, jonka päässä on hylkykohdetta merkkaava huomiopoiju.

Poijuun kiinnittäytyvä alus poimii huomiopoijun kiinnitysköysineen vedestä, ja alus kiinnittäytyy suoraan hylkykohteen lähettyville. Meren pohjassa, poijupainon luota lähtee ohjausliina varsinaiselle hylkykohteelle, joten suunnistamisen osalta hylkyvierailu on pyritty tekemään yksinkertaiseksi ja nautinnolliseksi.

Klikkaa kuvia saadaksesi ne aukeamaan isompana uudessa välilehdessä