Moni mieltää sukellusharrastuksen kesäpuhteiksi tai jopa vain lämpimien vyöhykkeiden toiminnaksi. On se mukavaa lämpimälläkin, mutta erityisen siistiä sukeltaminen on myös.
Suomen talvi on eläväistä sorttia ja niin jossain sisävedet ovat enempi vähempi jäässä riippuen sijainnista merivesi on jäähtynyttä, ellei jäässä, ja toisinaan talvisaikaan merellä voi olla melkoinen puhuri - tai sitten ei. Mutta: tyyninä ja asiallisina päivinä sukellus on täysin mahdollista ja jopa erittäin antoisaa puuhaa.
Vedet ovat virkistävät ja näkyvyys on usein kesää parempi, kun erilaiset leväkukinnot eivät ole näkyvyyttä haittaamassa. Talvi on oivaa aikaa saada erilainen elämys veden kirkkaudesta ja toisaalta yhtä lailla kuin pinnan päälläkin, päästä katsomaan kun vedenalainen maailma valmistautuu talveen.
Iso-Melkuttimen jäähilettä joulukuisena lauantaina
Kamppeet ja taidot kuntoon
Kuten monessa lajissa, mitä harrastamme täällä Härmässä, on kamojen oltava oikeanlaiset ja tarkoituksenmukaiset. Kylmällä kelillä lämpimät, toimivat ja ehjät varusteet ovat ehdottomasti tärkein turvallisuusseikka, kuten myös niiden oikeaoppisen käyttämisen taito.
On melkein sanomattakin selvää, että viileät vedet vaativat lähestulkoon poikkeuksetta kuivapuvun käyttöä. Kuivapuku itsessään ei takaa lämpöä, vaan yllättävän monesti jengi sniiduilee kunnollisen alusasun hankinnassa, vaikka nimenomaan SE on se vermes, joka pitää sukeltajan lämpimänä. Riippuen kunkin sukeltajan lämpömukavuusrajasta tarjolla on myös kaikenmoisia lämmityshärveleitä: akkukäyttöisiä lämpöliivejä, -hanskoja, -töppösiä sun muuta. Keskeisintä on kuitenkin katsoa aluspuku ensin kohdilleen ja lähteä makustelemaan lisälämmöntarvetta sen mukaan.
Jos sukeltaminen Suomessa enemmälti kiinnostaa/ haluat vaihtaa lämpimän kelin märkkäridyykit mukavaan kuivapukusukeltamiseen, niin ehdottomasti ilmoittautukaa KUIVAPUKUKURSSILLE. Se on helpoin ja hauskin tapa päästä uuden sukellusvarusteen kanssa sinuiksi, ja samalla koko kurssin aikana puhutaan paljon varusteista ja niiden valinnasta. Yksi hyödyllisimmistä kursseista, mitä Suomi-sukeltajalle tarjotaan.
Lyhyen päivän komea auringonlasku jäisen järven yllä.
Eli mitä tarvitaan:
1) Kuivapuku tuossa tulikin jo mainittua. Valitse kuivpuku tarpeittesi mukaan, ja ehdottomasti oikeankokoisena. Puntaroi mielessäsi, millainen materiaali olisi käyttötarkoituksiisi paras. Tutustu myös myynnissä oleviin malleihin ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Tämä käy erittäin kätevästi esimerkiksi edustamani yrityksen sukellusosastolla, missä pääset hypistelemään sekä taka-, että etuvetoketjullisia pukuja, eri tossu-/ bootsivaihtoehtoja ja toki niitä erilaisia materiaalejakin. Eri valmistajilla on myös erilaisia leikkauksia kaavoituksessa, eli sovittamalla ja katsomalla selviää paljon siitä, että mikä olisi juuri sinulle se paras puku.
Idean tarjoilun vuoksi tässä omat luottokamat:
Ylläolevissa kamppeissa kulminoituu harrastusmäärän kuluttavuus (kestävät, helppohoitoiset ja -huoltoiset materiaalit), kuin myös laadukas ja huolellinen leikkaus, joka takaa käyttömukavuuden ja helpon käytön. Huomatkaa myös, että molemmissa malleissa on minulle tärkeä (muovinen) etuvetoketju, jotta voin itsenäisesti huolehtia puvun avaamisesta ja sulkemisesta. Irtohupun ansiosta voin olla veteenmenoon asti pelkkänä "korvana" ja kuulla, mitä minulle puhutaan.
2) Aluspuku Aluspukuja on monenlaisia, monesta eri materiaalista ja monenlaisella eri täytteellä. Aika lailla sama homma kuin tuossa kuivapuvun valinnassa, niin valitsemisperuste on paljolti siinä, että millaisissa olosuhteissa ja minkälaisia sukelluksia suunnittelet sukeltavasi. Huomaa, että täällä Suomessa on kesät talvet sukelluksen kannalta viileät veet. Voimme melkeinpä luvata, että tuskin missään markkinoinoillamme olevissa puvuissa tulee veden alla kuuma, edes kesällä. Eri asia on, jos haluaa (ja suosittelen haluamaan) talveksi oikein erikoisen muffea ja lämmintä pukua, ja kesälle / ulkomaille (Punaisen Meren talvi, Välimeri, Atlantti..) sitten sellainen aluspuku jolla pärjää hyvin tyyliin +10-20°C vedessä.
+1-10°C vesiin, tai kovin pitkiin sukelluksiin lämpimämmässä vedessä suosittelen lämpimintä, mitä kaupasta saa.
Omat valintani ovat tällä hetkellä osuneet seuraaviin vaihtoehtoihin ja jotain pientä variointia toki teen aina tilanteesta riippuen, mutta pääsääntöisesti minulla on tuo Ursuitin X-Tex Heavy kesä- ja lämpimän veden hassuttelupukuna ja sitten viileämpiin olosuhteisiin tuo Santin BZ400 X (Lady) (+ Santinlämpöliivi jos on sikakylmä). Ja koska sitä kermaperseentyy ajan mittaan, niin olen huomannut viihtyväni tuossa lämpöisemmässä melkein kaikkina vuodenaikoina...
Outlet-hinta alk. 494,65 €
3) Aluspuvun alle? No merinovillaa tietysti. Jostain syystä olen elänyt pitkään sukeltajan urallani siinä käsityksessä, että tekninen alusasu on paras. Ja onhan varmaan oikein hyvä tekninen alusasu ihan hyvä. Mutta siitä lähtien, kun panostin kunnollisten merinovillaisten alusasujen käyttöön, en käyttäisi mitään muuta.
Empiirisen tutkimuksen (siis oman) mukaan myös yksi kunnon villasukka on parempi kuin pussitolkulla keskinkertaisia. Ja missään nimessä ei mitään puuvillasukkia. Joko merinovillainen liner-sukka + villasukka tai paljaaseen jalkaan villasukka. Itse en suostu käyttämään muuta, kuin Woolpowerin 800g sukkaa. Minulla on niitä monet, jotta aina vähintään yksi pari löytyy reissuun.
Asiaa kalsareista
4) Hanskat/ huppu? Hanskoista, kuten kaikesta muustakin tässä postauksessa esitetyistä kamoista saisi kirjoitettua kustakin ihan kokonaan oman jutun, mutta keskityn nyt tässä toteamaan, että kuivahanska on se järkevin ja sormien kannalta turvallisin vaihtoehto. Kiinnättimistavasta ja kuivahanskan materiaalista keskustelu on jo oma lukunsa (jota käyn mielelläni!). Jos ei ole kuivahanskaan ottunut, niin alkuun se saattaa vaikuttaa ihan mahdottoman kömpelöltä ja ihan vaan noh. Mahdottomalta. Lupaan, että harjoittelulla senkin saa haltuun, kunhan vain kärsivällisyyttä riittää, ja sitähän sukeltajalla luonnostaan on.
Kuivahanskan alle veden lämpötilasta riippuen oikeanlaista hanskaa siis. Lämpimiin vesiin tarvitsee ohuempaa, ja kylmempään paksumpaa. Valitse kuitenkin hanska ja alushanska siten, ettei yhdistelmä ole kuivalla maalla liian tiukka. Muista, että se on kuitenkin se eristävä ilmakerros yhdistettynä lämpimään materiaaliin, joka pitää sinut (ja sormesi) lämpimänä. Itse tosiaan suosin 5-sormisia hanskoja, koska koen, että niillä kaikenmoinen puuhastelu on yksinkertaisempaa, mutta toisaalta kaverini, ketkä vannovat kuivarukkasen nimeen väittävät, että kyllä niilläkin tottuu touhottamaan yhtä lailla. Mene ja tiedä. Harjoittelemalla tarpeeksi kaikki onnistuu.
Hupun paksuus Suomen vesiin lähtee kesäisen lämpimän veden 5mm:stä talvisempaan 10mm:in huppuun. Hupuissa käytän erikseen kesä- ja talvihuppua. Valitkaa hyvin istuva huppu, jotta pään ja hupun välissä vesi ei pääse liiaksi seilaamaan - toisaalta katsokaa, ettei huppu ole myöskään liian kireä. Liian kireän hupun tunnistaa siitä, että se on yksinkertaisesti epämukava, superahdistava, tai puristaa leukoja liiaksi yhteen. Napakka saa olla, muttei vastenmielinen. Epämukavuuden lisäksi aivan liian kireä huppu saattaa haitata verenkiertoa ja / tai korvien paineentasausta.
Blogistin valinnat: Hanskasysteemit ja kesä- ja talvihuppu.
Näin joulukuussa ei ehdi vielä uni tulla auringonlaskun aikaan, taivas meinaan näyttää tältä jo kahden jälkeen iltapäivällä... Kaunista on kyllä, sitä ei voi kieltää.
On kyllä kamahamsterin suosikkipuuhaa tämä laitesukellus - eritoten ympärivuotisena harrastuksena sekä kotimaassa, että ulkomailla. Mutta täytyy se ajatella näin: Jos nauttii siitä, että viettää suuren osan ajastaan ihmiselle vieraassa elementissä jossa ilman asianmukaisia varusteita ei pysy hengissä/ turvassa, niin on niiden kamojenkin oltava ihan oikeasti kunnolliset.
Käyttömukavuus, sopivuus, tarkoituksenmukaisuus ja varusteiden käytön hallinta.
Näillä pääsee jo kovin pitkälle, tai ainakin pinnan alle.